MÖKKI-KAUSI ALKAKOON...

Juuri ilmestyneessä Kodin Kuvalehdessä on viime kesänä kuvattu juttu mökistämme. Innostuin kaivelemaan kuvia mökiltä ja odotan innoissani sinne pääsyä tänä viikonloppuna. Puotini Espoossa on kiinni Helatorstain jälkeisen perjantain ja lauantain.

Olimme mieheni kanssa juuri rakastuneita ja pojat pieniä, kun saimme päähän hankkia perheellemme kesämökin.  Budjetti oli mahdottoman pieni ja kriteerimme oli, että mökin pitäisi olla sisäänmuutto-kuntoinen. Korkeintaan pientä maalausta ym. vaille. Etsimme mökkiä myös max. 200km säteeltä Espoosta. Paikan piti olla lapsille turvallinen ja omasta rannasta saatoimme vain haaveilla...

Vanhempieni mökki sijaitsee muutaman kilometrin päässä ja he löysivät meille paikallislehdestä ilmoituksen, joka sitten koitui kohtaloksemme. Minulle ensirakkautta pihapiiriin saavuttuamme...

 Tämä kesäkeittiö tulee ensimmäisenä vastaan mökillemme saavuttaessa. Ihana sammalkatto, jota en anna korjata ja uusia...

Mökissämme on n. 50m2, tupa, pikkukeittiö, kaksi makkaria ja lasiveranta. Mökki on rakennettu 80-luvulla ja on varustukseltaan lähinnä kesä-asumiseen sopiva.

Meille mökin myynyt mummo halusi jättää meille irtaimiston, huonekaluja ja astioita myöten. Niissä on riittanytkin maalattavaa/tuunattavaa vuosiksi. Uutta on ainoastaan tekstiilit, matot ja tilpehöörit. Mökki sijaitsee hiekkatien päässä ja tonttia suojaa valtava kuusiaita. Nautimme mökillä omasta rauhasta ja hiljaisuudesta. Lähin uima-paikka sijaitsee reilun kilometrin päässä, jossa pieni yleinen hiekka-ranta. Sinne on kiva pyöräillä kesähelteellä pulahtamaan, halki aaltoilevien viljapelto-maisemien...Järvelle pääsemme soutelemaan myös omalla veneellä.

Nyt on ensimmäinen kesä, kun joukostamme puuttuu vanha Rassi-hauvamme jota kovasti ikävöimme. Mutta kuvassa näkyvän Reksin kaverina on nykyään pikkuhauva Ransu, ja kaverukset pääsevät pian kirmailemaan mökin pihalle.

Poikamme ovat jo teinejä ja mökkeily ei ole juuri nyt ihan IN. Mutta mökkeily perheen kanssa vailla kaupungin virikkeitä (tietokone) luo kyllä ihanaa tiivistä yhdessäoloa...

Mökille saavuttua hipsin melkein ensitoimekseni hiekkatien varteen keräämään luonnonkukista kimpun maljakkoihin...

Pihapiirissä on kaksi vierasmökkiä, tässä rakkaan Heidi-tätimme pikku-aitta....

Mökin makkarit...

Poikien makkareissa farkunsinistä...säilytystiloja ei ole juurikaan, joten sänkyjen alla on kannelliset laatikot vaatteille ym...

Mökin pikkukeittiö on entinen sauna, kunnes mummo rakennutti erillisen saunamökin pihalle...

Mökki on aika kivassa kunnossa edelleen, mitään korjausta/remonttia emme joutuneet tekemään, huoh! Ainoastaan viime kesänä maalattiin kaikki puupinnat valkoisiksi, lattiat, katto ja seinät.

Meidän makkarin liinavaatteet ovatkin yksinkertaisesti tässä, kauniisti pinottuna jakkaralle...

Poikien huoneen veikeä puukaappi, isänsä vanha veistotyö...

Pikkukeittiössä on tämä vanha hella, jota käytämme harvemmin. Tästä punaisesta sain idean keittiön purkeille, tekstiileille...Vesi kannetaan kaivosta, mutta tiskausta varten keittiössä on lavuaarit ja viemäri.
Mökillä haluan levätä, ottaa rennosti vastapainona arjen sykkeelle. Sisustuksen tai pihan kanssa en ota paineita. Kaikki saa olla melkein...eikä täysin tiptop. Välillä koko kesänä ei tapahdu mitään muuta kuin  ruuanlaittoa, yhdessäoloa, saunomista, lautapelejä, auringonottoa ja ruokalepoja riippukeinussa. Toisinaan saan "kohtauksen" mieheni mielestä ja alkaa tapahtua taas jotain nurkissa...

Mökkiterkuin, PIA