www.bypias.com

www.bypias.com

22. lokakuuta 2011

Leppoisa lauantai!


A SHOP...AND SATURDAY FEELINGS!

Olen viettänyt ihanan vapaapäivän kotona! Ilma ollut harmaana mutta kynttilätunnelmaa laitoin jo aamusta...Hymyillen muistelen eilistä päivää puodissani jonka sain viettää positiivisten ja iloisten ihmisten seurassa. Iltapäivällä paikalle tupsahti pirteä rouvahenkilö, isoäiti joka tuli sovittamaan pellavatunikaa jollaisen hänen ystävätärkin oli ostanut. Hänen lähdettyään uusi tunika päällänsä, soitti hän minulle kun olin puotia sulkemassa ja kertoi lähtevänsä seuraavana päivänä kyläilemään lastenlasten perheiden luona. Puotiin oli jäänyt ihanuuksia, jotka jäivät mieleen lahjaideoiksi. Niinpä tarjouduin tuomaan hänelle ne kotiinlähtiessäni ja pakkasin suurella sydämellä lastenlasten ja perheiden tuliaiset kauniisiin pakkauksiin...Rouva odotti minua ja oli iloinen saamastaan palvelusta ja sain häneltä lahjaksi mitä kauneimmat valkoiset itsekudotut villasukat, jotka ovat olleet jalassani eilisestä lähtien!


Ei kuulosta työltä, vai mitä! Saan nauttia työssäni ihanista ja kiitollisista asiakkaista, miten olenkaan onnekas? Jo 10-vuotta pikkuyrittäjänä, joka oli haaveeni jo pikkutytöstä...silloin lempileikkini oli PUTIIKKI jossa järkkäilin hyllyjä ja myin asiakkaille. Toinen intohimoni oli Barbit ja niiden tukanlaitto, olin rohkea-en tyytynyt pelkästään kampailemaan hiuksia vaan värjäsin tusseilla, leikkasin ja tein mitä hurjempia fantasiakampauksia. Siitä tulikin toinen kutsumusammattini, kampaaja!


Puodin tunnelma on kovin kuvissa aika "hopeainen" ennenkuin muuttuu Joulupuodiksi! Kävijät ovatkin aistineet tunnelman jo aika jouluisaksi, sillä pyrin pitämään yllä tuikkivaa kynttilänvaloa...


Kotona on tänään leivottu ja laiteltu ruokaa, kodinhoitohuoneen valtaisa pyykkipino-urakka on vielä hieman laiskasti "vaiheessa". Pikkuveli on jo pyytänyt useasti minua leipomaan hänen kanssaan mokkapaloja, joita hän leipoikin koulussa kotitalous-tunnilla.


Hauska K-Raudasta ostamani valosarja odotti vielä paketissa avaamista ja ihan hauskalta se näyttääkin näin naulakossa!


Mökin naapureilta saadut suppilovahverot paistettiin kastikkeeksi, ihania metsän aarteita!


Ja keittokirja kaivettiin esiin leipomisurakkaa varten. Olen saanut tämän leivontakirjan äidiltäni kun muutin pois kotoa 17-vuotiaana omaan ensimmäiseen kotiini. Silloin riitti opeteltavaa kun piti aloittaa ihan perunankeitto-ohjeista liikkeelle. HUH!


Omat halihauvamme asemissa olohuoneen puolella kun meillä kokataan, tiivis tuijotus kertoo valmiuksista syöksyä nuolemaan kattiloita tai muita tippuvia herkkupaloja...


Tämän lauantai yritän painaa mieleeni, sillä isoksi kasvaneet pojat ovat olleet selvästi mielissään äidin kiireettömästä läsnäolosta. Olen saanut karhunhaleja sohvalla sekä silitellä poikieni tukkaa, poskia...Jokseensakin tiedostan, että viimeisiä vuosia tässä elellään niin että pojat vielä lapsia ja meidän kanssamme täällä kotona. Niin äkkiä nämä vuodet vierivät!


Ta-daa! Pikkuvelin herkkupellillinen valmiina, pojilla kaveri meillä viikonlopun...eiköhän tuo ihanuus äkkiä häviä suihin!


Ulkona pistäytyessäni oli aurinko hetken esillä, napsaisin kuvan talostamme!
PS. VIELÄ EHDITTE OSALLISTUA ARVONTAAN,KTS. EDELLINEN POSTAUS!

Lauantai-terkuin, PIA

10 kommenttia:

Christina kirjoitti...

Jotenkin niin ihanan lämminhenkinen postaus! Kaunis on putiikkisi ja olisi ilo joskus päästä siellä vierailemaan.:)
Tuo eilinen oli kyllä asiakaspalvelua parhaimmillaan! Ja kuinka mukavan mielen sait varmasti itsekin, tuolla ystävällisellä teollasi.:)
Meilläkin tykätään mokkapaloista, nam!
Mukavaa viikonlopun jatkoa.

Reissuja ja romantiikkaa kirjoitti...

ihanaa lauantaita teillä. Niin sitä pitää. Lasten kasvaminen isoksi on ihanaa, mutta tyhjä tunne tulee. Mulla lensi jo vanhempi pesästä jääkiekon pariin. Aika karua. Mutta mussutteleppa mokkapaloja nyt antaumuksella kynttilänvalossa kauniissa kodissasi ja ole onnellinen kun lapsuuden unelmasi ovat käyneet toteen. Ja me sisustussiskot tuemme sitä jatkossakin !

Pia kirjoitti...

Hei Leidit!
Ja kiitos kun jaoitte fiiliksen kanssani! Olen kyllä kiitollinen asiakkaistani ja teistä kaikista hengenheimolaisista, kodinhengettäristä! Ja ihanaa viikonlopun jatkoa sinnekin...Terkuin, PIA

TapiPetit kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
TapiPetit kirjoitti...

Pia, niin ihana toi Isoäiti tarina että tuli kovin lämmin mutta toisaalta haikea olo. Liian vähän on tätä pyyteetöntä antamista meissä kiireisissä aikuisissa. Muistelen omaa lapsuuttani maalla, jolloin tälläinen auttaminen ja antaminen oli jokapäiväistä elämää. Pia, sinun Putiikkisi tunnelma on virittänyt jo meidätkin lähestyvään jouluun, leivoimme tänään ensimmäiset piparit. Ihania kuvia Putiikista, shoppailemaan...

Pia kirjoitti...

Heippa!
Tapipetit; ymmärsit asian ytimen hienosti ja osasit kiteyttää sen muutamalla lauseella. Kuinka onnellinen olen näistä villasukistani, niissä elää perinne ja muisto rouvasta joka ne oli kutonut ja minulle antoi! Ihana kohtaaminen ja juuri ne kohtaamiset on meille ihmisille niin tärkeitä, positiivisia asioita ja muistoja sekä esimerkkinä meille kiireisille!
Ihanaa iltaa herkkusuille!
Terkuin, PIA

Maarit kirjoitti...

Voi tuollaiset mummot ovat, niin ihania! Oma äitini kutoo villasukkia meille kaikille, joka syksy. Nytkin jalassa aivan ihanan värikkään punaiset. Niin pehmeät ja lämpöiset.
Valoisaa ja leppoisaa iltaa ja nautitaan läheisten seurasta ja läheisyydestä.
Valolla!
Maarit

TiaNina kirjoitti...

Jatkoa isoäidin tarinalle - olin lähdöstä töistä kotiin päin kun parkkiksella, siellä puotisi ulkopuoella oli kiireinen, iloinen ja vauhdikas isöäiti, joka kyseli neuvoa, missä olisi kampaamo ja siellä myynnissä vaatteita. Ohjasin oikeaan suuntaan ;) Ihana tarinan loppu, löytyi tunikat ja lahjat.
Hienot nuo K-raudan valot!

Maanvaiva kirjoitti...

Totta!
Kun saa asiakkaan tyydyväiseksi ja onnelliseksi, siitä tule mitä ihanampi olo itsellekin. Ihan sama minunkin ammatissa. :)

maiju kirjoitti...

Hieno tuo valosarja!